Monesti kuulee sanottavan, että jos joku toinen pystyy tekemään jonkun asian, niin kyllä siihen muutkin pystyy. Mutta eihän se nyt ihan näin ole.
Kuvittele tilanne, missä henkilö X juoksee täysipitkän maratonin ennätyslukemin. Joku tulee onnittelemaan ja sanoo samalla, että kunpa minäkin pystyisin. ”Ei muuta kuin harjoittelemaan, varmasti pystyt!” – voisi olla lause, jonka ennätyksen tekijä sanoo.
Kyllä, jos tämä onnittelija, olkoon vaikka henkilö Y, haluaa tehdä uuden ennätyksen, hänen täytyy harjoitella. Mutta se ei tarkoita sitä, että hän automaattisesti tulee tekemään uuden ennätyksen, vaikka harjoittelisi kovempaa, kuin henkilö X.
Tähän vaikuttaa niin moni asia. Henkilön menneisyys urheilun ja kuntoilun parissa, aika mitä on käytettävissä harjoitteluun, ravitsemus, ikä ja ylipäätään se, millaiseksi olemme syntyneet. Toisille tietyt asiat ovat luonnostaan helpompia kuin toisille ja vaikka harjoittelemalla päästään lähelle, ei välttämättä silti yletytä samalle tasolle, kuin luonnostaan kova urheilija.
Siinä missä biologisesti yleistäen miehet ovat vahvempia kuin naiset, myös saman sukupuolen sisällä on eroja. Ei voida olettaa, että jokainen saman sukupuolen edustaja olisi lähtökohtaisesti yhtä vahva.
Aivan yhtä lailla voidaan miettiä vaikka analyytikoita. Osa on voinut harjoitella vaikka analyyttista laskentaa jo pitkän tovin ja osaa sitä tehdä vaikka unissaan. Toiset voivat harjoitella sitä ikuisuuden, eivätkä siltikään ole yhtä varmoja ja tehokkaita tässä tehtävässä.
Mutta älä käsitä väärin, totta kai asiaa, mitä haluaa, kannattaa tavoitella. Vaatii se sitten kovaa harjoittelua tai täydellistä henkistä tasapainoa. Harjoittelemalla voit tulla jopa paremmaksi, kuin he, keille tämä on luonnollisempaa osata. Eli se pätee myös toisin päin.
Syitä on monia, miksi ”Jos mäkin pystyn, säkin pystyt” -lause ei ole oikein.
Joku meistä voi olla kolmen pienen lapsen yksinhuoltaja ja käydä matalapalkkaisessa työssä sen, minkä ehtii. Hän tuskin ehtii harjoittelemaan jotain asiaa yhtä paljon kuin hän, joka tekee etätyötä 3 kertaa viikossa ja asuu kumppaninsa kanssa kahdestaan, eikä muita velvoitteita ole.
Mutta yhtä lailla taas tämä etätyötä tekevä henkilö, saattaa olla mielenterveytensä kanssa pohjamudissa, eikä jaksa sen takia käyttää vapaa-aikaansa harjoitteluun. Kun taas tämä pienten lasten yksinhuoltaja saattaa pyörittää arkeansa niin, että ne viimeisetkin vapaa-ajat käytetään harjoitteluun, koska henkinen hyvinvointi on hyvällä tasolla.
Älä siis vertaa itseäsi muihin ja muiden saavutuksiin ja osaamisiin, keskity ylittämään itsesi ja saavuttamaan juuri sinun tavoitteesi!
Aikajanaharjoitus auttaa vielä eri tavalla hahmottamaan asian, harjoitus löytyy alta.
Aikajanaharjoitus
-Piirrä aikajana paperille (pitkä, vaakasuora viiva).
Kuvittele, että aikajana on koko elämäsi.
Vasemmassa reunassa on syntymähetkesi. Täysin unelmatilanteessa jokaisen elämä kulkisi aikajanaa pitkin suoraan, syntymästä alkaen. Ja siirtyisi siitä lapsuuden läpi kohti nuoruutta ja aina aikuisuuteen, eläkeikään ja kuolemaan asti. Kaikki tämä tapahtuisi täysin aikajanaa pitkin, silloin tällöin pomppien ylöspäin, aina kun jotain ihanaa tapahtuu.
Mutta valitettavaa on, että joidenkin joko syntymähetki, tai jokin muu hetki aikajanalla, menee viivan alapuolelle. Silloin, kun elämässä ei ole kaikki hyvin. Voi syntyä perheeseen, missä ei välitetä, koulussa voidaan kiusata, nuorena ei saa ystäviä, aikuisena ei saa työpaikkaa, eläkkeellä on yksinäistä. Mitä tahansa, mikä vetää oman elämänviivan aikajanan alapuolelle.
-Piirrä nyt aikajanan päälle tähänastisen elämäsi viiva, milloin se on mennyt ylhäällä, milloin alhaalla ja milloin suoraan aikajanaa pitkin. Voit tehdä sen miettien pienetkin yksityiskohdat, tai suurpiirteisemmin syntymä-lapsuus-nuoruus-aikuisuus-vanhuus.
-Piirtämisen jälkeen, mieti jokin unelma tai tavoite. Merkkaa ympyrä siihen kohtaan, missä kuvittelet olevasi silloin, kun unelmasi tai tavoitteesi toteutuu. Missä kohtaa elämää haluaisit saavuttaa sen? Kun olet sen tehnyt, vedä suora viiva tämänhetkisestä tilanteesta tavoitteeseesi tai unelmaasi.
-Voit myös miettiä jonkin aiemman unelman tai tavoitteen, mikä on joko toteutunut, tai ollut toteutumatta. Milloin se on tapahtunut ja missä kohtaa elämänviivasi on sillä hetkellä ollut. Näet, minkälaisen mäen olet päässyt/joutunut sen eteen kävelemään.
Nyt näet, meneekö tämä viimeksi piirretty viiva alamäkeä, tasaista tietä, vai ylämäkeä.
Ja kun kuvittelet muiden tekevän tämän saman harjoituksen, voit todeta, että osa meistä todella joutuu kulkemaan pitkän ylämäen, saavuttaakseen unelmansa tai tavoitteensa. Osa meistä pääsee siihen helpommalla, liukumalla alamäkeä. Osa pääsee kulkemaan tasaista polkua, vaikka työtä siinäkin joutuu unelmansa/tavoitteensa eteen tekemään.
Voi olla, että alamäkeä liukuva henkilö on ehkä hyvässä henkisessä tasapainossa ja siksi pääsee helpommalla, vaikka tekisikin samat asiat, kuin ylämäessä rämpivä. Tai fyysinen kunto voi olla huomattavasti parempi, kuin toisella unelmiensa tavoittelijalla.
Muista siis, että ”Jos mäkin pystyt, säkin pystyt” -lause ei pidä välttämättä paikkaansa. Vai mitä mieltä olet?
