Moni meistä on sisäistänyt ajatuksen siitä, että kehittyäkseen täytyy tehdä paljon töitä ja nähdä vaivaa. Mutta harvemmin muistamme, että yhtä olennaista kuin treenaaminen on myös levon merkitys kehitykselle. Nousujohteisessa harjoittelussa ei ole kyse pelkästään siitä, kuka jaksaa harjoitella eniten, vaan siitä, kuka osaa säädellä taitavasti rasituksen ja palautuksen välistä suhdetta – kokonaiskuormitusta. Sanonta ”kehityt juuri niin hyvin kuin palaudut” pitää paikkansa.
Kunto kasvaa aktiivisessa levossa
Kunto ei kasva harjoiteltaessa, vaan päinvastoin. Tehokas liikuntasuoritus saa aikaan sen, että kehon energiavarastot hupenevat, lihakset väsyvät, ja hormonitoiminta kääntyy omia kudoksia hajottavaksi. Harjoittelu aiheuttaa lihaksiin mikrovaurioita ja kuormittaa hermostoa sekä immuniteettijärjestelmää. Itse kehitys tapahtuu levossa, kun elimistö korjaa harjoituksen aikana syntyneet vauriot ja palauttaa sen normaalitilaan. Tämä prosessi tunnetaan superkompensaationa, ja sen avulla suorituskykymme paranee.
On tärkeää ymmärtää, että kehittyäkseen on löydettävä tasapaino liikunnan ja levon välillä. Liian vähäinen palautuminen voi johtaa ylirasitustilaan, jossa harjoittelun ja palautumisen tasapaino on häiriintynyt. Tällöin seuraavaan harjoitukseen lähdetään heikommista lähtökohdista, ja kehitys voi kääntyä laskuun. Ylirasitustilan välttämiseksi on tärkeää antaa keholle riittävästi aikaa levätä ja palautua.
Kova harjoittelu ei välttämättä ole parasta harjoittelua
Lyhytkestoinen ja intensiivinen harjoittelu voi olla houkuttelevaa kiireisessä arjessa, mutta siihen liittyy myös riskejä, erityisesti jos et ole tottunut liikkuja. On tärkeää huomioida, että harjoittelu maksimisykealueella vaatii riittävää palautumisaikaa, ja sen tulisi olla osa tasapainoista harjoitusohjelmaa. Lisäksi monipuolinen liikunta, joka sisältää myös kevyempiä lajeja ja lepopäiviä, edistää kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Liikunnan ei tarvitse aina olla tavoitteellista ja hikiliikuntaa. Arjen liikuskelu, kuten kävely lyhyillä matkoilla, portaiden kiipeäminen ja kotitöiden tekeminen, voi olla yhtä arvokasta kuin kuntosalilla tai lenkkipolulla treenaaminen. Tärkeintä on löytää liikuntamuotoja, jotka tuovat iloa ja hyvinvointia arkeen.
Kuuntele kehoasi
Tärkeintä on oppia kuuntelemaan kehon viestejä ja reagoimaan niihin oikealla tavalla. Jos tunnet olevasi jatkuvasti väsynyt, jäykkä tai kipeä, se voi olla merkki siitä, että kehosi kaipaa enemmän lepoa ja palautumista. Pyri löytämään itsellesi sopiva tasapaino aktiivisen liikunnan ja levon välillä, ja anna kehollesi mahdollisuus kukoistaa sekä fyysisesti että henkisesti.
On tärkeää järjestää elämänsä niin, että liikunnalle ja levolle löytyy aikaa. Tämä voi tarkoittaa päivittäisen ajankäytön suunnittelua ja priorisointia sekä rutiinien luomista. Säännöllinen uni- ja ruokarytmi, riittävä lepo sekä stressin hallinta ovat kaikki osa tasapainoista elämäntapaa, joka tukee kehon ja mielen hyvinvointia. Levossa elimistö uudistuu, kuona-aineet poistuvat ja energiaa varastoituu. Uni on tärkeää myös aivojen palautumiselle ja keskittymiskyvylle. Pyri siis huolehtimaan riittävästä unesta ja levosta osana päivittäistä hyvinvointirutiinia.
Kuinka palautua parhaiten?
Palautumista voi nopeuttaa verryttely, venyttely, hieronta ja muut kehonhuoltoon liittyvät toimenpiteet. Lisäksi ravinto ja nesteytys ovat tärkeitä osia palautumista. Huolehdi siis monipuolisesta ja ravinteikkaasta ruokavaliosta sekä riittävästä nesteen saannista.
Lepo ei ole pelkästään fyysistä lepoa, vaan myös henkistä ja emotionaalista lepoa. Huolehdi siis myös siitä, että saat aikaa rentoutumiselle ja palautumiselle arjen kiireiden keskellä. Palautuminen on yksilöllistä. Olisikin tärkeää löytää itselle sopiva tapa ja määrä. Hyvä mittari on oma fiilis. Jos pääsääntöisesti lähdet liikkumaan energisenä ja hyvillä mielin, todennäköisesti palautumisesi on vähintäänkin kohtuullisella tasolla.
Aurinkoisia treenipäiviä,
Kristiina
