Tunnetko itsesi tällä hetkellä stressaantuneeksi? Stressaatko kenties töistä, rahasta, ihmissuhteista? Vai tunnetko itsesi stressaantuneeksi, etkä edes tiedä, miksi?
Postauksen lopusta löytyy vielä aivoliitto.fi:n hengitysharjoitus.
Tietynlainen, lyhytaikainen stressi, voi olla jopa hyväksi ihmiselle. Lyhytaikainen stressi voi liittyä esimerkiksi pääsykokeisiin, uuteen työpaikkaan, tai vaikkapa seuraavan päivän syntymäpäiväjuhliin. Mutta tämä on juuri sitä lyhytaikaista ja myönteistä stressiä, mikä enemmänkin auttaa pääsemään tavoitteisin, kuin haittaisi elämää.
Mutta jos stressi on pitkäaikaista ja kuormittavaa, sen syitä ja hoitoa kannattaa alkaa miettimään. Ja kannattaa muistaa, että myönteinenkin stressi pitkittyessään, voi kääntyä päälaelleen.
Täytyy myös muistaa, että ihmiset kokevat stressin eri lailla. Siinä missä joku stressaa lamaantumiseen asti jotain asiaa, toinen saattaa saada siitä vain enemmän virtaa ja motivaatiota. Tämän takia koskaan ei kannata vertailla toisten kokemuksia ja stressaavan tilanteen aiheuttamia tunteita.
Sinä itse tiedät ja tunnet oman stressitasosi parhaiten.
Mihin kaikkeen se stressi sitten vaikuttaa?
Stressaavassa tilanteessa elimistö alkaa erittämään enemmän kortisolia (stressihormoni). Kortisoli on lisämunuaisten erittämä hormoni ja se auttaa meitä tasapainottelemaan stressin kanssa.
Normaalissa tilanteessa kortisoli auttaa meitä mm. pysymään energisenä ja keskittymään. Sen tehtävänä onkin pitää verensokeri tarpeeksi korkealla stressaavissa tilanteissa. Kortisolin hetkellinen lisääntyminen ei siis ole vaarallista, vaan elimistön tapa toimia tietyssä tilanteessa. Kuitenkin liian pitkään jatkunut kortisolitasojen nousu voi aiheuttaa mm. tulehdustilan elimistössä.
Ja jos pitkään jatkunut stressi nostaa elimistön tulehdustilaa, ihmisen vastustuskyky heikkenee ja näin ollen pitkään stressaavat ihmiset ovat alttiimpia erilaisille sairauksille.
Myös aineenvaihdunta ja ruoansulatus voivat hidastua pitkittyneen stressin takia.
Stressaantunut ihminen on usein myös hieman ärtynyt, eikä välttämättä osaa olla paikoillaan, rentoutumiseen asti. Tietyt asiat saattavat painaa mieltä ja koska ne tulisivat mieleen rentoutumisen yhteydessä, lähdetään äkkiä tekemään jotain muuta asiaa, kuten siivoamaan tai järjestelemään kaappeja. Tehdään siis mitä tahansa muuta, kuin kohdataan stressin aiheuttaja.
Myös tupakan polttaminen on useille stressin lievittäjä, alkoholiakin jotkut ottavat rentoutuakseen. Nämä ovat kuitenkin vain niitä pikakeinoja, joilla lievitetään stressiä todella lyhytaikaisesti. Se kuitenkin palaa aina takaisin, usein jopa pahempana kuin aiemmin. Tästä syystä stressiä kannattaisikin hoitaa niin, että hoitaa sen syitä, ei pelkkiä oireita.
Valitettava totuus kun kuitenkin on se, että stressaavat asiat on lähes aina kohdattava, ennen kuin niistä pääsee kunnolla eroon.
Miten selviytyä stressin kanssa?
Netistä löytyy älyttömät määrät erilaisia stressinhallintakeinoja, mikä toki voi tuntua aikamoiselta viidakolta kahlata läpi. Sinua saattaa stressata jo pelkkä ajatuskin siitä.
Milloin tarjotaan hengitysharjoituksia, milloin tietynlaista liikuntaa. Yritäpä stressaantuneessa tilassa löytää sieltä juuri itsellesi sopiva stressinhallintakeino. Tiedän, ei ole helppoa. Myös ystävät ja työkaverit jakavat, varmasti hyvää hyvyyttään, erilaisia konsteja, jotta saisit lievitettyä stressiäsi. Valitettavaa kuitenkin on, että sinun on löydettävä se juuri sinulle sopivin keino. Toisille se on samoilu metsässä tai jooga, toiselle se on halkojen hakkaaminen tai leffojen katseleminen.
Mutta jos aloittaa oman stressinhallinnan sillä, mikä on jo tieteellisesti tutkittu toimivaksi useilla, voi päästä helpommin alkuun. Meditaatio, hengitysharjoitukset ja liikunta ovat ainakin yksiä niistä.
Apua liikunnasta?
Joissain tutkimuksissa on huomattu, että liikunta madaltaa kortisolihormonitasoa aivoissa.
Ihminen, jolla on pitkittynyttä stressiä, ei välttämättä huomaa kuitenkaan heti, että liikkuminen auttaisi stressiin. Stressaantuneella ihmisellä positiivisten tunteiden tulkitseminen voi olla hankalampaa. Kuitenkin, jos stressaantunut ihminen löytää itselleen sopivan liikuntamuodon, on sillä lähes väistämättä positiivisia vaikutuksia. Mielekäs liikunta erittää elimistöön mm. oksitosiinia, eli mielihyvähormonia ja tekee itselleen tilaa vähentäen kortisolin määrää.
Tässä on vielä aivoliitto.fi:n sivuilta stressiä lievittävä hengitysharjoitus:
- Etsi paikka, joka tuntuu rauhalliselta ja hiljaiselta. Polvistu lattialle tai istu esimerkiksi sohvalle sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä.
- Aseta kädet rennosti syliin ja koeta rentouttaa koko keho. Keskity hengitykseen.
- Kun hengität sisään ja ulos, tunne, miten sisäänhengityksen liike kulkee alavatsallesi asti.
- Tee näin aluksi viidestä kymmeneen minuuttiin tai siihen saakka, kunnes tunnet rauhoittuvasi. Toista hengitysharjoituksia säännöllisesti ja ota tavaksesi tehdä niitä etenkin silloin, kun stressioireet alkavat vallata mieltäsi.
