Jokainen on varmasti kuullut sanonnan: ”Istuminen tappaa.” Vaikka siihen ei heti paikalla kuolisikaan, on sen rahalliset, puhumattakaan elämänlaadun ja ihmisten elinvoiman vähenemisen vaikutukset, valtavan suuret. Uusimpien tutkimusten mukaan päivittäisen istumisen haittoja ei voida kompensoida suurellakaan määrällä liikuntaa, mutta on se silti parempi kuin jäädä paikalleen. Sanonta vierivä kivi ei sammaloidu, pätee myös ihmiseen hyvin. Meidät on tehty liikkumaan ja meidän elimistö pysyy toimintakykyisenä sitä liikuttamalla.
Liikunta on hyödyllistä, mutta silti suomalaiset liikkuvat yhä vähemmän
Liikkumattomuus aiheuttaa 1,4 miljardin kustannukset vuosittain ja paikallaanolo 1,6 miljardin euron kustannukset.* Liikkumattomuuden kohdalla noin puolet kustannuksista tulee suorista kustannuksista ja puolet epäsuorista. Paikallaanolon kustannuksista kolmannes tulee suorista kustannuksista ja loput epäsuorista.**
Perspeksiiviä ja kokoluokkaa voi pohtia vertaamalla kustannuksia Helsingin kaupungin menoihin, jotka vuodessa ovat 2,9 miljardia eli suurinpiirtein saman verran mitä liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat. Ja nämä luvut ovat joka vuosi!
Tutkimusten mukaan 76 % prosenttia liikkuu liian vähän eli oikeasti kolme neljästä. Jos perheessä on neljä henkilöä, heistä kolme liikkuu liian vähän! Jos määrä laskisi 50 prosenttiin, olisi säästö vuosittain 340 000 000 euroa. Eli jos perheestä kaksi liikkuisi riittävästi.
No paljonko riittävä määrä sitten on?! Varmaan ajattelet sen olevan useita tunteja viikossa…
Tarvittava määrä liikuntaa on:
- 1h 15min kovatehoista liikuntaa (esim. pallopelit, juoksu) tai
- 2,5 h matalatehoista liikuntaa (pyöräily, uinti).
Tämä siis viikossa, joka tekee vajaa 11 minuuttia päivässä raskaampaa liikuntaa tai reilu 21 minuuttia päivässä matalatehoista. Jokaisella meistä on 168 tuntia viikossa, josta reilu tunti on alle 1 %.
Paikallaanolo on terveysriski
Entäpä sitten se liikkumattomuus? 83 % ihmisistä viettää liikaa aikaa paikallaan, istuen tai maaten. Laskelmissa on huomioitu 20–84-vuotiaat, jotka liikemittarilla mitattuna ovat valveillaoloaikaan (16 tuntia) paikallaan vähintään 8 tuntia päivässä. Keskimäärin suomalaiset viettävät paikallaan noin yhdeksän tuntia. Määrä ei taida olla vähenemään päin maailman muuttuessa yhä digitaalisemmaksi. Paitsi jos asialle tehdään jotakin jo nyt. Jos 33 % aikuisväestöstä saisi vähennettyä paikallaan oloa tunnilla, olisi kustannussäästö yli 600 000 0000 euroa. Eli yhteensä liikkumisen lisäämisellä ja paikallaanolon välttämisellä saataisiin säästöä reilu miljardi!
Sairausryhmittäin kun tilannetta tarkastellaan, ylivoimaisesti kallein sairaus on tyypin 2 diabetes, joka on täysin elintapasairaus eli jokaisen omilla valinnoilla vältettävä sairaus. Tyypin 2 diabeteksen kustannukset ovat 10-kertaiset masennuksen aiheuttamiin kustannuksiin verrattuna.
Paikallaanolon vähentäminen saattaa olla hankalaa, kun entistä enemmän työ on aivotyötä eli esimerkiksi tietokoneella tehtävää työtä. Työskentelyasentoa vaihtamalla ja tauottamalla saadaan vähennettyä haittoja huomattavasti, mutta passiivista työtä on vaikeaa muuttaa täysin aktiiviseksi. Tästä syystä vapaa-ajan liikunta, arjen liikuskelu, hyötyliikunta ja pienien liikuntahetkien hyödyntäminen on entistä tärkeämpää.
Askelmäärä kertoo aktiivisuudesta
Neljän vuoden (2018–2022) aikana toteutetuissa väestötutkimuksissa suomalaisten liikkumista mitattiin liikemittarilla seitsemän peräkkäisen vuorokauden ajan. Työikäisille kertyi keskimäärin 7 247 askelta päivässä ja ikäihmisille 4 365 askelta päivässä.
Hyvä tavoite on saada päivässä 10 000 askelta. Toinen hyvä tavoite on liikkua joka päivä jotenkin. Tämä voi olla kävelylenkki metsässä, pieni venyttelyhetki, rappusten valitseminen hissin sijaan, sulkapallopeli lasten kanssa, pyöräily töihin… Parhaimman lopputuloksen saat yhdistelemällä näitä kaikkia.
Pohdintatehtävä
Pohdi hetki omaa arkeasi. Voit kirjata ajatukset myös ylös.
- Kuinka paljon liikut autolla? Onko sinulla tapana mennä töihin, harrastuksiin ja kauppaan autolla? Olisiko näistä mahdollista joku matka tehdä kävellen, pyöräillen tai edes julkisilla kulkuneuvoilla?
- Onko sinulla jokin liikunnallinen harrastus? Kuinka usein sitä harrastat? Jos harrastat vain kerran viikossa, niin voisitko lisätä harrastuskertoja tai keksiä lisäksi jonkun toisen harrastuksen?
- Valitsetko hissin portaiden sijaan? Voisitko päättää ainakin, että ilman kantamuksia valitset aina portaat? Tai voisitko mennä portaat aina vähintään alaspäin?
- Oletko harkinnut koiran hankkimista? Koira tutkitusti lisää arkiaktiivisuutta ja tuo liikuntaan säännöllisyyttä.
- Missä tapaat ystäviäsi? Voisitko sopia treffit lenkkipolulle tai padel-kentälle?
- Mitä teet lastesi kanssa? Voisitteko useammin käydä metsäretkillä, puistossa leikkimässä tai pihalla pelaamassa?
- Onko teidän työpaikallanne mahdollisuus liikkua työajalla esimerkiksi kävelypalaverien muodossa?
Näiden kysymysten kautta voit löytää itsellesi sopivan tavan liikkua enemmän. Jos itselläsi on asia kunnossa, niin voit taputtaa itseäsi olkapäälle. Kuulut vähemmistöön Suomessa ja voit olla syystä ylpeä itsestäsi!
Liikunnallisen elämäntavan haaste
Meillä on enemmän kuin koskaan apuvälineitä helpottamassa meidän arkea ja silti meillä on vähemmän kuin koskaan aikaa liikkumiseen. Tee itsellesi palvelus ja ota askel kohti hyvinvoivaa arkea ilman monia elämäntapasairauksia. Nyt on aika ja jos olet odotellut merkkiä, motivaatiota tai inspistä, niin ole hyvä, se on nyt tässä!
Onhan liikkuvat ihmiset fiksumpia, paremmin keskittyviä, luovempia, itsevarmempia, tyytyväisempiä omaan elämään, fyysisesti ja henkisesti terveempiä, vähemmän stressaantuneita ja paremmin arjessa jaksavia. Kuulostaisiko tämä hyvältä?
Jos kaipaat apuja liikunnan lisäämiseen, löydät tietoa meidän valmennuksista täältä -> https://wirkee.fi/valmentautujille/
Taustatietoa luvuista
*Laskelmat liikkumattomuuden kustannuksista perustuvat Avohilmon, Terveys-Hilmon ja Kelan rekisteritiedoista laskettuihin kansansairauksien keskimääräisiin vuotuisiin kustannuksiin asukasta kohden Suomessa. Laskelmissa on huomioitu 20–84-vuotiaiden liikkumattomuuden osuus väestössä, liikkumattomuuden riski yhdeksän kansansairauden ja ennenaikaisen kuoleman osalta, sairausryhmittäiset kustannukset, kunnan väkiluku ja vuosien 2017–2019 sairausryhmittäinen ikävakioimaton sairastavuusindeksi. Laskelmissa on käytetty ikävakioimatonta indeksiä, koska se kuvaa vakioitua indeksiä paremmin alueen sairastavuustaakkaa ja sairauksien aiheuttamaa terveyspalvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon.
** Laskelmissa on eroteltu liikkumattomuudesta aiheutuvat suorat kustannukset, joita muodostuu yhteiskunnalle kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä sekä paikallaanolosta aiheutuvat suorat kustannukset, joita muodostuu yhteiskunnalle kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä.
Laskelmissa on huomioitu myös liikkumattomuudesta aiheutuvat epäsuorat kustannukset, joita muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena sekä paikallaanolosta aiheutuvat epäsuorat kustannukset, joita muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena. Sairausryhmittäisissä kustannuksissa ei ole huomioitu ennenaikaisten kuolemien aiheuttamia kustannuksia.
Liikkumattomuudesta aiheutuu myös erilaisia tuottavuuskustannuksia, kuten tuloverojen menetyksiä ja työttömyystukien maksamista. Käytössä oleva tieto ei ole niiden osalta aluekohtaista, eikä kustannuslaskuri sisällä näitä kustannuksia.
Lähde: Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskuri – UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)
