Elokuu on alkanut ja töihin on palattu lomilta. Samalla alkaa koulut ja päiväkodit. Eipä aikaakaan, kun ensimmäiset flunssat ovat käsillä. Menemme kohti vuoden pimeintä aikaa, töissä on kiirettä ja mieliala saattaa kesän jäljiltä hiljalleen laskea. Sää viilenee ja nenä alkaa vuotamaan. Pikkasen tuntuu, että kuumekin taitaa alkaa nousta. Nyt äkkiä kaikki tropit kehiin, C-vitamiinia ja sinkkiä, kuumaa juomaa ja Netflixiä.
PALJASTUS!!
C-vitamiini ja sinkki on varmasti hyvästä flunssan ehkäisyyn, mutta siinä vaiheessa, kun flunssa on jo kaatanut muut perheenjäsenet, on troppaaminen luultavasti aika turhaa. Toki aina flunssa ei kaikkiin tartu ja saattaa tuntua, että siitä oli apua. Noh, ei siitä haittaakaan ole.
Mutta mitä jos tänä vuonna tarkastelisi asiaa jo aika paljon ennen sitä ensimmäistä flunssaa, joka sitten pahimmillaan suistaa koko perheen pitkälle syksyyn kestävään kierteeseen ja perheen vanhemmat (sekä ehkä työpaikalla paikkaavat työkaverit) stressin ja uupumuksen syövereihin?
Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat henkilöstöä ja tulevat kalliiksi työpaikoille sekä yhteiskunnalle. Lyhyet poissaolot kestävät yleisimmin kaksi päivää ja painottuivat tammikuusta maaliskuuhun ja syyskuusta marraskuuhun. Yleisimmät poissaolopäivät ovat tiistai ja keskiviikko. Lyhyisiin poissaoloihin ei välttämättä oteta ketään sijaista, vaan työkaverit joustaa tai työt kasaantuvat. Ehkä osan töistä hoidat sairastuvalta…
Näin estät syksyn flunssat ja vähennät sairauslomapäiviä
Ikävä tuottaa pettymys, mutta mitään ihmepilleriä, joka estäisi kaikki mahdolliset sairaudet ei ole keksitty. Nyt puolet jättää lukemisen kesken, koska odotti jotakin taikasauvaa tai poppakonstia, millä flunssat estetään. Todella ikävästi ja tylsästi totean vain, että suurin osa (ellei jopa kaikki!) sairaudet on ehkäistävissä ja hoidettavissa elämäntapoja muuttamalla. Siis nukkumalla tarpeeksi, liikkumalla säännöllisesti ja syömällä ravintorikasta ruokaa.
Googlaamalla löytyy vinkkejä, miten estää flunssa. Ihan ykkösenä on siisteydestä ja käsihygienista huolehtiminen. Nämä tosi tärkeitä ja järki kannattaa pitää mukana siinä nuoleeko ihan jokaista ovenkahvaa mennessään. Mutta mitäpä jos vastustuskykysi olisikin sillä tasolla, että jokaisen ulkona käymisen jälkeen ei tarvitsisi kylpeä käsidesissä? Mitä jos ihan normaali hygienia riittäisi? Kuulostaisiko hyvältä?
Liikettä päiviin
Otetaanpa ensin käsittelyyn liikunta, joka monien tutkimusten mukaan parantaa vastustuskykyä ja lyhentää paranemisaikaa, jos kuitenkin sairastut tai loukkaannut. Mitään maratoniahan ei tarvitse juosta eikä edes joka päivä käydä salilla. Vaikka kolme kertaa viikossa + joka päivä jotakin arkiliikuntaa on täysin riittävä. Löytyisikö sinun kalenteristasi aikaa tälle? Pari lenkkiä ja vaikka lihaskuntoa uutisia katsellessa… Luulemme, että tämä on 99 % ihmisistä ihan mahdollinen, kun hyvinvoinnin ja liikunnan vain priorisoi oikeasti tärkeäksi asiaksi.
Moni tutkimus kertoo, että luontoyhteys edistää ihmisen hyvinvointia. Luontokuvan katselu rauhoittaa ja laskee sydämen sykettä, ja lyhytkin kävely puistossa tai metsässä laskee verenpainetta. Pihalla tai puistossa käynti työpäivän tauolla vaikuttaa yllättävän paljon hyvinvointiin. Työmatkapyöräilyä ja -kävelyä kannattaa myös suosia. Eli jos vielä liikuntaan saat sisällyttyä ulkoilun, ollaan jo tosi hyvässä vauhdissa!
No entäpä sitten se ravintopuoli?
Kasviksia, marjoja ja hedelmiä vähintään puoli kiloa päivässä, joka aterialla jotakin. Ja hei jos ei ihan aina onnistu, niin ei sekään haittaa. Sanontakin sen jo sanoo: ”Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.” Aloita pienin askelin, vähän salaattia lautasen reunalle, jotakin kasvista leivän päälle, hedelmä työreppuun. Ei paha, vai mitä?! Kannattaa ainakin kokeilla, jälleen kerran ei siitäkään haittaa ole!
Kolmas olisi sitten se uni.
Miten pääsisi aiemmin nukkumaan? Voisitko irtisanoa Netflixin kokonaan, jos iltaisin tulee katseltua sarja, jos toinenkin…? Voisitko laittaa puhelimeen uniajan, jolloin näyttö menee harmaaksi jo vaikka kahdeksalta? Voiko jotakin kotitöitä siirtää myöhemmällä tai voisiko muuta perhettä osallistaa niihin myös? Jos illalla uni ei tule ajoissa, voisitko kuitenkin mennä töihin vaikka tuntia myöhemmin ja ottaa oikeasti aikaa levolle? Uskalla muuttaa tottumuksiasi ja rutiinejasi. Jos ei liikunta ja ravitsemusasiat napanneet, niin PRIORISOI AINAKIN UNI.
Jos uni ei meinaa tulla, niin tsekkaa unirytmi mahdollisimman tasaiseksi (vuorotyötä tekevät, tiedämme tämä on tosi hankalaa, mutta silloinkin ja varsinkin silloin, koita pitää jonkinlaisesta rytmistä kiinni!), huolehdi päivittäisestä ulkoilusta ja säännöllisestä syömisestä. Näillä on iso merkitys unen päästä kiinni saamiseen. Jos huolet valtaavat mielen, koita kirjoittaa ne ylös tai soita vaikka ystävälle.
Nyt nekin, jotka ovat tänne asti lukeneet, ajattelevat, että helppohan tuon ja tuon sanoa, ei kenelläkään ole yhtä rankkaa ja vaikeaa kuin mulla. Mutta hei, vielä toinen paljastus, kaikilla on kaikenlaista. Mikä olisi pienin mahdollinen juttu, mitä sä voisit tänään tehdä voidaksesi paremmin? Aloita siitä, toista sitä pari viikkoa ja siirry sitten seuraavaan. Pienin askelin, sä onnistut kyllä!
Sitten vähän tilastotietoa…
Vuoden 2022 tilastoja tarkastellessa voidaan huomata, että sairauspoissaolot ovat korkeammalla kuin vuosiin. Erityisesti mielenterveyssyyt ovat lisääntyneet sairauslomien taustalla, mutta edelleen erilaiset hengitystieinfektiot ja tuki- ja liikuntaelinsairaudetkin aiheuttavat runsaasti poissaoloja. Usein fyysisten kipujenkin taustalla on ylikuormittunut mieli. Uniongelmat, ahdistusoireet ja masennus ovat edelleen tavallisimmat diagnoosit työterveyden mielenterveyskäynneillä.
Kunta-alalta on parhaiten saatavilla dataa sairauspoissaolojen määrästä. Siellä sairauspoissaoloja kertyy keskimäärin henkilötyövuotta kohti 16,7 päivää. Eniten sairauspoissaoloja on palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijöillä (jopa 32 päivää / henkilötyövuosi), vähiten johtajilla ja erityisasiantuntijoilla (noin 8 päivää / henkilötyövuosi).
Varman poissaololaskurilla voi laskea yrityksen kustannukset, mitä sairauspoissaoloista aiheutuu. 100 hengen yrityksessä, jossa keskiansio on 2500e / kk, yksi sairauspäivä maksaa noin 400 euroa. Jos poissaoloprosentti on 4,5 % on kustannus vuositasolla yli 400 000 euroa. Kannattaisiko niihin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuitenkin varata budjetista jokin siivu? Työhyvinvointiin panostetut eurot maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.
Flunssan merkit meistä moni tunnistaa, mutta mistä huomaa mielen kuormituksen?
Mielen viestejä voivat olla vaikkapa ärtynyt, itkuinen tai väsynyt olo tai keskittymisen vaikeudet. Näitä usein siirretään syrjään ajattelematta asian juurisyytä. Usein vasta isommat fyysiset oireet, kuten rytmihäiriöt, pahat päänsärkykohtaukset ja muut kiputilat pysäyttävät – ja samalla usein myös pelästyttävät.
Hyvä uutinen on se, että mielenterveyden häiriöt ovat useimmiten lieväasteisia, tavallisimmin ahdistusta, unettomuutta sekä lievää ja keskivaikeaa masennusta, joista toipumisennuste on hyvä. Niistä kuntoutuminen ja työhön palaaminen sujuvat usein nopeasti. Yritysten panostukset esihenkilötyön kehittämiseen sekä työterveyshuollossa tarjottujen varhaisen vaiheen mielentuen palveluihin vaikuttaa poissaolojenjaksojen lyhentymiseen.
Apua saa ja tulee pyytää, ennen kuin oireet ja haasteet pahenevat. Mielen lähettämät varhaiset merkit ylikuormituksesta turhan usein sivuutetaan – tyypillisesti hyvää tarkoittaen. Sinnikkyys ja tavoitteellisuus sekä halu pyrkiä tunnollisesti tavoitteisiin itselle tärkeissä asioissa leimaa meistä monia. Näemme koko ajan paljon mahdollisuuksia, ja sitä mitä kaikkea on tarjolla ja mitä voisi olla. Ajoittain voi olla vaikea erottaa mikä omalta osalta on riittävää. Asetetaan paljon vaatimuksia siihen, mitä ja miten elämässä on hyvä olla. Ja tätä kehää ruokkiessa voi lopulta käydä niin, että ei olla kuulolla oman mielen kanssa.
Vaativa työelämä haastaa
Jos ihmiseltä toivotaan liian paljon, voi omien rajojen pitäminen olla vaikeampaa ja syntyy ylikuormituksen tila, jolloin taipumus toisiin vertailuun usein vahvistuu. Jälkeenpäin ihmiset tunnistavat, että ”tällaista kyllä huomasinkin, mutta ajattelin että se menee ohi”. Näihin huomaamisen hetkiin kannustamme tarttumaan, ja tuomaan jotain hyvää päivittäin omaan voimavarapankkiin. Kun ihminen on hyvässä kunnossa ja arki sujuu hyvin, elimistö pystyy vastustamaan monia taudinaiheuttajia. Kun töitä on paljon, kuormittumisesta seuraa vastustuskyvyn heikentyminen.
Joten ajoissa nukkumaan, liikettä jokaiseen päivään ja terveellisiä aineksia lautaselle, tätä kannattaa edes kokeilla 😉 Koska ei siitä haittaakaan ole!
Lähteet
Terveystalo, 6.9.2022. Sairauspoissaolot korkeammalla kuin vuosiin, mielenterveyssyissä edelleen kasvua – ylikuormittunut mieli usein myös fyysisten kipujen taustalla. Luettavissa: https://www.mehilainen.fi/lehdistotiedotteet/sairauspoissaolot-korkeammalla-kuin-vuosiin-mielenterveyssyissa-edelleen-kasvua. Luettu: 30.7.2023
Tiedon silta-verkkolehti 27.4.2022. Lyhyitä sairauspoissaoloja voi ehkäistä ennalta Luettavissa: https://www.tsr.fi/tiedon-silta/lyhyita-sairauspoissaoloja-voi-ehkaista-ennalta/. Luettu: 30.7.2023.
Varma. Poissaolokustannusten arvioiminen. Luettavissa: https://www.varma.fi/tyonantaja/poissaololaskuri/. Luettu: 30.7.2023
