Wirkee

Wirkee

Blogin teemat liittyvät kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja oman elinvoiman säilyttämiseen eli liikuntaan, ravitsemukseen ja uneen sekä palautumiseen. Nostamme myös erilaisia tutkimustuloksia ja mielenkiintoisia (työ)hyvinvoinnin teemoja käsittelyyn. Uusi blogiteksti julkaistaan kaksi kertaa kuussa.

Liikunnan merkitys mielen hyvinvointiin ja stressin hallintaan

”Kun elämä potkii päähän, suuntaan metsäpoluille.”

Nopean Instagramissa tehdyn gallupin mukaan liikunta todellakin vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Vastaajista ¾ totesi, ettei olisi edes järjissään ilman ja loppu neljännes totesi liikunnan vaikuttavan todella paljon. Vastaajista suurin osa oli naisia. Vastaajien keski-ikä vaihteli. Joukossa oli liikunnan ammattilaisia, mutta myös monenlaisista eri ammateista, taustoista ja elämäntilanteista tulevia ihmisiä.

Kysymykseen miten liikunta auttaa sun mielen hyvinvoinnissa, tuli monia erilaisia vastauksia. Hyvä fiilis mainittiin useasti, mutta myös aivojen lepo. Tässä yltäkylläisessä häiriötekijöiden maailmassa, ihmiset selkeästi kaipaavat keskittymistä yhteen asiaan, rauhoittumista ja ajattelun vapauttamista.

rauhoittuminen

”Tuo hyvän fiiliksen, auttaa syömään ja nukkumaan paremmin ja asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin.”

”Auttaa purkaa stressiä ja se on omaa aikaa, jolloin saa ajatukset irti arjesta.”

”Piristää, aktivoi ja tuo hyvän fiiliksen.”

”Ajatus kulkee yksinkertaisesti peremmin.”

”Kaikin tavoin.”

”Poistaa stressiä ja vapauttaa ajatukset.”

”Selkeyttää ajatustyötä ja pitkäkestoinen liikunta on lepoa aivoille, kun ajatukset lakkaa.”

”Keskittyy pelkästään sen ajan tekemiseen, fokus hetkessä.”

”Auttaa niinä hetkinä erityisesti, kun tuntuu, että kaikki kaatuu päälle.”

”Helpompi rauhoittua ja lopettaa yliajattelu.”

Tutkimustenkin mukaan asia on juuri näin kuten vastaajat kertoivat. Liikunta tukee jaksamista ja edistää terveyttä monella tavalla. Liikkuminen parantaa mielialaa, lisää voimavaroja ja pienentää riskiä sairastua erilaisiin psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin. Liikunnan harrastaminen vähentää masentuneisuutta, stressioireita ja ahdistuneisuutta. Ahdistushäiriöiden riski voi vähentyä jopa 40 %. Fyysisesti aktiivinen työntekijä kokee vähemmän psyykkistä oireilua kuin liikuntaa vähän harrastava. Kestävyysliikunta vapauttaa mielihyvää tuottavia hormoneja ja rauhoittaa autonomista hermostoa sekä vaikuttaa suotuisasti glukoosi- ja insuliinitasoihin.  Lihaskuntoharjoittelu lisää testosteronin eritystä, joka parantaa mielialaa ja ylläpitää aktiivisuutta. Kehonhallinta ja rentoutustekniikat tehostavat liikunnan vaikutuksia.

juoksu

Yhteiskunnallisesti merkityksellistä

Liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden vähentäminen ovat oleellinen osa kansansairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Henkilöstön hyvä fyysinen kunto vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa tehokkuutta. Suomen kuntaurheiluliiton tekemässä barometrissä huomattiin, että sairauspoissaolot vähenivät lisääntyneen liikunnan myötä. Riippuen ikäryhmästä hyöty saattoi olla jopa kymmeniä prosentteja. Toipilasaika äkillisissä sairauksissa lyhenee ja työhön paluu helpottuu. Mielenterveyden ja aivojen kannalta olennaisen tärkeää on kevyt liikunta. Kaikkein tärkeintä on, että koko keho pääsee liikkumaan eikä päivän aikana istuta tuntikausia.

Tärkeintä on löytää itselle sopiva laji

Instagramin kyselyyn vastanneiden mielestä parhaita lajeja mielen rauhoittamiseen ovat suomalaisille tyypilliset metsälenkit ja ulkoilu eri muodoissa (hiihto, pyöräily, koiran kanssa lenkkeily). Myös tanssi, padel, tankotanssi, jalkapallo ja ratsastus mainittiin. Nämä monesti sellaisia lajeja, ettei samaan aikaan voi keskittyä mihinkään ylimääräiseen. Rauhallisista lajeista nostettiin jooga, pilates, liikkuvuustreeni ja venyttely. Myös kuntosali, vesijuoksu ja spinning saivat kannatusta. Pointtina onkin, että oli laji mikä tahansa itselle mieluinen, se voi toimia mielen hyvinvoinnin edistäjänä. Toiselle se on vauhdikkaampi laji, toiselle taas rauhallisempi. Toinen harrastaa porukassa, joku suuntaa yksin keskelle metsää.

Yksi vastaajista totesikin osuvasti:

”Liiku sulle parhaimmalla tavalla, löydä laji, mistä nautit.”

Liikunta osana mielen hoitoa

Liikunta tukee myös stressinhallintaa, vaikka onkin huomattava, että lisääntyvä työnkuorma voi vaikuttaa negatiivisesti mahdollisuuteen harrastaa liikuntaa. Liikunta vaikuttaa stressiin lievittäen muun muassa mielialan vaihteluita, helpottaen keskittymis- ja muistivaikeuksia, vähentäen väsymystä sekä tasoittaen ruokahalua. Henkinen pahoinvointi sekä stressi aiheuttavat sairauspoissaoloja ja heikentävät työstä suoriutumista. Liikunta on keskeinen osa näiden riskitekijöiden hallinnassa.

Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta voi hoitaa masennusta ja ahdistusta paremmin kuin terapia tai lääkehoito. Vaikutus voi olla jopa 1,5 kertainen. Ainoaksi hoitomuodoksi liikunta ei kuitenkaan sovi, mutta sen avulla hoidon tehoa voidaan merkittävästi parantaa.

Ihan viimeiseksi vieno toive ja kuiskaus universumille:

”Voi kun sais jokaisen tajuumaan, kuinka iso vaikutus sillä (liikunnalla) on mielen hyvinvointiin!”

Facebook
Twitter
LinkedIn

Lue myös

juokseva ihminen

Milloin päivitit ohjelmistosi?

Kävelen tyytyväisenä autolleni ja istahdan kuljettajan paikalle. Nappaan puhelimen laukusta ja avaan karttasovelluksen. Näppäilen osoitteen, jonne olen matkalla. Nyt täytyy vielä valita

Lue kokonaan »