Lyhyt vastaus: Ei.
Meidän keho ja mieli ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa.
Siitä syystä voikin sanoa, että liikunta on aivan loistava stressinhallintakeino.
Stressinhallinta on kuin taitolaji, jossa voi kehittyä. Vaikka stressiä voi olla vaikea välttää kokonaan (eikä se ole tarpeellistakaan), sen hallitseminen on mahdollista.
Psyykkisenä valmentajana olen nähnyt, miten pienet muutokset arjessa voivat tehdä suuria ihmeitä mielen hyvinvoinnille ja sitä kautta myös työteholle. Se, miten kohtaamme haasteet ja stressaavat tilanteet, vaikuttaa suuresti siihen, miten suoriudumme työstämme.
Haluan kuitenkin painottaa, että stressi itsessään ei aina ole mikään paholainen.
Se on meille hyödyllinen ja tarpeellinen tila, joka on mahdollistanut meidän elämämme. Ilman stressiä, eli taistele tai pakene tilaa lajimme tuskin olisi selviytynyt kaikista taisteluista vuosituhansien aikana.
Mutta jos stressi pitkittyy, se on haitallista ja jos emme tee sille stoppia, jää jäljelle vain hermoraunio.
Siksi niitä säätelykeinoja on hyvä kehittää.
No miten se liikunta sitten voi toimia stressinhallintakeinona?
Liikunta auttaa mm. meidän keskittymiseen, luovuuteen, muistiin ja stressinsietoon.
Kokeilepa vaikka seuraavaa, kun seuraavan kerran tunnet itsesi stressaantuneeksi ja/tai työssäsi tulee jokin haastava tilanne eteen.
Lähde kävelylle.
Uskaltaisin väittää, että sen jälkeen pystyt ajattelemaan kirkkaammin, saatat keksiä ratkaisukeinoja asiaan ja koko tilanne ei itseasiassa näyttäydykään enää ongelmana, ainakaan sellaisena, joka ei olisi ratkaistavissa.
Kirjassa Aivovoimaa (Hansen, 2020) nostetaan esiin liikunnan vaikutuksia aivoterveyteen ja tässä yksi esimerkki siitä, miten hyvinvoiva ja hyväkuntoinen keho käsittelee paremmin stressiä.
Liikunta auttaa hallitsemaan stressihormoni kortisolin vaikutusta aivoihin.
Esimerkiksi juoksu, pyöräily tai muu fyysisesti raskas aktiivisuus nostavat kortisolitasoa kehossa, koska se rasittaa, eli stressaa kehoa.
Sydämen sykkeen ja verenpaineen kohoaminen ovat normaaleja reaktioita fyysiselle rasitukselle. Kun liikunta loppuu, keho palautuu ja kortisolitaso laskee. Säännöllinen liikunta vähentää kortisolin nousua jokaisen suorituksen aikana ja alentaa sitä entisestään liikunnan jälkeen.
Mielenkiintoista onkin, että säännöllisen liikunnan harrastaminen voi vähentää kehon stressireaktioita myös tilanteissa, joissa stressiä aiheuttaa jokin muu tekijä kuin liikunta.
Liikunta siis viestii keholle, että stressiin ei ole tarvetta reagoida vahvasti.
Minusta olisikin hienoa, jos työpaikoilla olisi liikuntamahdollisuus työpäivän aikana.
Uskon, että se parantaisi keskittymistä, luovuutta, tehokkuutta ja sitä stressinsietoa siinä määrin, että se todellakin olisi kannattavaa.
Joten eikun liikkumaan! 😊
Vieraskynäkirjoittana tällä kertaa Wirkeen blogissa Maisa Mäki, psyykkinen valmentaja. Lisää tietoa Maisasta löydät https://www.mielenmailla.fi/ sivulta ja samalla nimellä myös eri somekanavista.
