Olisiko unelmien liikuntapäivä sellainen, että siitä saisi palkkaa?
Monella varsinkin kiireistä ruuhkavuosia elävälle haaste liikkumisessa on nimenomaan ajanpuute. Aamulla koittaa maksimoida nukkumisajan, sitten on kiire töihin, töissä on kiire saada tehtyä kaikki asiat valmiiksi, jotta kerkeää kotiin laittamaan ruokaa ja kuskaamaan lapsia harrastuksiin. Harrastusten aikana ehkä kauppaostokset tai sitten päivän oma hetki somea selaillen. Treenien jälkeen kotiin, pyykit, tiskit, seuraavan päivän valmistelut ja nukkumaan, jotta jaksaa aamulla taas aloittaa saman rumban alusta. Vaikka omat lapset olisivat jo isoja, niin kiirettä saattaa tuottaa omien vanhempien asioiden hoitaminen tai vaikka lastenlasten kanssa touhuaminen. Kaikki tämä äärimmäisen tärkeää ja tarpeellista. Mihin väliin tässä liikunnan sitten ajoittaisi?
Toisaalta työ voi olla fyysisesti tai henkisesti niin raskasta, että työpäivän jälkeen sohva tuntuu ainoalta ratkaisulta, vaikka suurempia velvoitteita ei työpäivän jälkeen enää olisikaan. Ja vaikka voimavaroja ja aikaa olisi niin varsinkin Suomessa, missä on pimeää puolet vuodesta, ei normaalia kahdeksasta neljään rytmiä elävää välttämättä pimeällä ulos liikkumaan lähteminen houkuttele.
Syyt liikkumattomuudelle ovat moninaiset
Yksi hyvin konkreettinen syy löytyy meidän evoluutiostamme. Esi-isämme ja äitimme pitäisivät täysin hulluutena sitä, että ihmiset menevät kuntosalille tai lenkkipoluille kuluttamaan kallisarvoisia kaloreita. Entisaikaan ei ollut olemassa ylipainoa, koska ruokaa on ollut aina liian vähän. Kun sitä on ollut, se kaikki on todellakin pistelty poskeen, sen kummemmin ajattelematta. Kaikki liikunta on ollut jotenkin liitoksissa hengissä pysymiseen, ruuanhankkimiseen tai ruuaksi joutumisen välttämiseen. Nyt elämme yltäkylläisessä kalorimaailmassa, jossa meidän alkukantaiset aivomme haluavat edelleen syödä kaiken saatavilla olevan. Sen jälkeen meidän perimämme vetää meidät sohvalle, ettei vaan kulutettaisi hankittuja energiavarastoja ja jouduttaisi nälänhätään.
Vaatii luonteenlujuutta ja valtavan määrän toistoja, opettaa meidän elimistömme liikkumaan ja säätelemään energiatarvetta suhteessa kulutukseen. Tämä on hyvä ymmärtää sen sijaan, että soimaisi itseään epäonnistumisista.
Työpäivän aikainen liikkuminen
No miten tämä sitten liittyy työpäivän aikaiseen liikkumiseen? Useimmille kahdeksan tunnin työpäivä työmatkoineen on jo jokseenkin rasittava suoritus ja työpäivän jälkeen väsyttää enemmän tai vähemmän. Juuri kun me tarvitsisimme luonteenlujuutta liikkumaan lähtemiseen, on meillä energiavarastot jo tyhjät. Kaikki varmasti tietää, että väsyneenä tekee mieli syödä enemmän herkkuja ja liikkuminen ei välttämättä ole ensimmäisenä mielessä. Jos liikunnan voisi hoitaa ikään kuin alta pois jo työpäivän aikana, jolloin meillä on vielä energiaa tehdä hyviä päätöksiä hyvinvointimme eteen.
Työn parissa vietetään aikaa vuosittain noin 1600 tuntia. Työpäivään sisältyvällä liikkumisella ja kaikella liikunnan harrastamisella voidaan edistää hyvinvointia luontevasti. Jos jokainen työntekijä saisi viettää tunnin viikossa liikkuen olisi se 55 tuntia vuodessa eli hieman yli 3 % työajasta. Uskallamme väittää, että tuo tunti viikossa lisäisi työtyytyväisyyttä ja tehokkuutta varmasti enemmän, mitä tunnin irtiotto työajasta veisi.
Tutkimusten mukaan liikunta lisää työtyytyväisyyttä. Vähintään neljästi viikossa liikkuvat kokevat selvästi enemmän myönteisiä tunteita työarjessaan kuin kerran viikossa tai harvemmin liikkuvat. Paljon liikkuvat ovat myös tyytyväisempiä työpaikkaansa ja kokevat työssään enemmän onnistumisen tunteita kuin vähän liikkuvat.
Joensuun yliopiston uudessa tutkimuksessa selvitettiin liikunnan yhteyttä mielenterveydenhäiriöihin (masennus ja ahdistus) nuorten osalta. Tuon tutkimuksen mukaan jo 30 minuutin viikoittainen liikunta vähensi 17 % mielenterveydenongelmia, tunnin liikkumisella väheni masennusoireet 22 % ja ahdistusoireet 32 %. Vaikka tuo tutkimus oli tehty nuorista, on se monien muidenkin tutkimusten mukaan aikuisillakin samansuuntaista. Yli neljä tuntia liikkuvilla riski on todella vähäinen.
Tauottamisen hyvät vaikutukset
Paljon istumista sisältävässä työssä liikkumisen ja liikunnan edistämisen suositukset korostavat istumisen tauottamista, tuki- ja liikuntaelimistön vahvistamista ja rentouttamista, vireystilan ylläpitämistä sekä palautumista. Istumatyössä terveyden ylläpitämiseksi riittää terveysliikuntasuosituksen mukainen liikunta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työpäivän aikaisen liikkumisen mahdollistamiseen. Liikunnan aktiivinenkaan harrastaminen ei välttämättä riitä kumoamaan yhtäjaksoisen istumisen epäedullisia terveysvaikutuksia.
Työyhteisön yhteinen toiminta, kuten työn tauottaminen liikkumalla, voi lisätä yhteisöllisyyttä ja sen myötä tuloksellisuutta. Mitä parempi yhteisöllisyys, sitä paremmin työntekijät sitoutuvat työpaikalla toteutettaviin elämäntapainterventioihin. Yhdessä liikkuminen lisää liikunnan tuomaa iloa ja motivoi jatkamaan, kun vertaistuki ja kannustus ovat lähellä.
Unelmien liikuntapäivää vietetään 10.5.
Unelmien liikuntapäivä on kaikenlaisen liikkumisen juhla-, kokeilu- ja pop-up päivä. Päivän tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan ja löytämään uusia tapoja liikkua. Unelmien liikuntapäivää koordinoi ja tapahtumasivustoa ylläpitää Suomen Olympiakomitea. Sitä ovat edistämässä lukuisat liikunta-, urheilu- ja terveysorganisaatiot sekä kunnat.
Olisiko teidän työpaikallanne mahdollistaa järjestää jokin yhteinen liikuntahetki työpäivän aikana? Tai tarjota mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen kesken töiden?
